Palkka vai osinko OY:stä 2026
Vertaa ääripäät: koko tulos palkkana tai koko tulos osinkona. Näet kummankin reitin verot eriteltyinä — ja kumpi jättää enemmän käteen.
Vaihtoehto A — koko tulos palkkana
| Palkka (vähennyskelpoinen yhtiölle) | 50 000 € |
| Tuloverot | −11 231 € |
| Käteen | 38 769 € |
Vaihtoehto B — koko tulos osinkona
| Yhteisövero (20 %) | −10 000 € |
| Jaettava osinko | 40 000 € |
| Huojennettu osinko (8 % nettovarallisuudesta) | 4 000,00 € |
| Pääomatulovero huojennetusta | −300,00 € |
| Ansiotulo-osinko | 36 000 € |
| Ansiotulovero osingosta | −6 023,91 € |
| Käteen | 33 676 € |
Tällä tulostasolla palkka on verotuksellisesti edullisempi — työtulovähennys keventää palkan verotusta merkittävästi.
Karkea ääripäävertailu: todellisuudessa palkan ja osingon yhdistelmä on lähes aina edullisin. YEL-maksu on jätetty pois (sama molemmissa).
Laskurin oletukset — lue ennen johtopäätöksiä
- Ääripäävertailu: koko summa joko palkkana tai osinkona. Todellinen optimi on lähes aina yhdistelmä.
- Omistaja on YEL-yrittäjä: palkasta ei TyEL-, työttömyysvakuutus- eikä päivärahamaksua. YEL jätetty pois (sama molemmissa).
- Ansiotuloverot keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla, ei kirkollisveroa, ei muita tuloja verovuonna.
- Osinkovero 2026: yhteisövero 20 %, huojennus 8 % nettovarallisuudesta (25 % veronalaista, max 150 000 €), ylimenevästä 75 % veronalaista ansiotuloa.
- Pääomatulovero 30 % / 34 % (raja 30 000 €).
Luvut tarkistettu: 13.6.2026 Lähteet: vero.fi , vero.fi , vero.fi , Veronmaksajat (laki 1140/2025) , Kuntaliitto
Miksi vastaus ei ole sama kaikille
Palkan ja osingon verokohtelu eroaa rakenteellisesti. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, joten se verotetaan vain kerran — sinun ansiotulonasi, jota työtulovähennys vuonna 2026 keventää tuntuvasti. Osinko sen sijaan maksetaan yhteisöveron jälkeisestä tuloksesta, eli sitä verotetaan kahdesti: ensin 20 % yhtiössä, sitten saajalla.
Osingon pelastaa huojennus: enintään 8 % nettovarallisuudesta on kevyesti verotettua. Tästä syntyy nyrkkisääntö — mitä enemmän yhtiöön on kertynyt varallisuutta, sitä suurempi osa osingosta mahtuu huojennuksen piiriin ja sitä kilpailukykyisemmäksi osinko muuttuu. Aloittavalla yhtiöllä, jonka nettovarallisuus on pieni, 8 prosentin raja tulee vastaan heti, ja ylimenevä osinko verotetaan ansiotulona ilman työtulovähennystä — kallein mahdollinen reitti.
Käytännössä optimi on yhdistelmä: palkkaa kannattaa yleensä nostaa ainakin siihen asti, kun sen marginaalivero pysyy maltillisena, ja täydentää huojennetulla osingolla. Laskurin ääripäät rajaavat haarukan — jos ero on tuhansia euroja, asia kannattaa laskea tilitoimiston kanssa tarkasti omilla luvuillasi.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on huojennettu osinko?
Listaamattoman yhtiön osinko on kevyesti verotettua siltä osin kuin se on enintään 8 % yhtiön nettovarallisuudesta (osakkeiden matemaattisesta arvosta) ja enintään 150 000 € vuodessa. Tästä osasta vain 25 % on veronalaista pääomatuloa — efektiivinen vero noin 7,5–8,5 %, minkä päälle tulee yhtiön maksama 20 % yhteisövero.
Miksi palkka voittaa vertailun useimmilla tulotasoilla?
Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen (ei yhteisöveroa) ja vuoden 2026 työtulovähennys keventää palkansaajan verotusta tuntuvasti. Osinko taas kärsii kahdenkertaisesta verotuksesta heti, kun 8 %:n huojennusraja ylittyy. Osinko voittaa lähinnä, kun nettovarallisuus on suuri suhteessa nostettavaan summaan.
Kumpaa minun kannattaa oikeasti nostaa?
Lähes aina yhdistelmää: palkkaa siihen asti, kun sen marginaalivero alittaa osingon kokonaisveron, ja loput huojennettuna osinkona. Optimipiste riippuu nettovarallisuudesta, muista tuloistasi ja YEL-työtulostasi — tämä laskuri näyttää ääripäät, tilitoimisto laskee optimin.